Tilaa Uusimmat artikkelit
Uutis Toimituspoyta
Uutisääni.fi

Ähtärin Eläinpuisto Silmälasikarhu – Kaikki Oleelliset Tiedot

Mikael Matti Korhonen Aaltonen • 2026-04-07 • Tarkistanut Leo Lehtinen

Ähtärin eläinpuiston entisessä pandatalossa asuu nykyään uudenlainen tulokas. Silmälasikarhu Tao on saapunut Inhan kylään osana eurooppalaista suojeluohjelmaa, ja se on nähtävissä vuoden ympäri aktiivisena ja kiipeilevänä petona.

Luonnossa vaarantuneen lajin edustaja on tuonut Ähtärin eläinpuistoon uudenlaista elämää pandojen lähdettyä takaisin Kiinaan vuonna 2024. Karhu eroaa monessa suhteessa edeltäjiinsä: se ei nuku talviunta ja liikkuu huomattavasti enemmän päivisin.

Tremarctos ornatus -laji on Suomessa nähtävissä ainoastaan Ähtärin eläinpuistossa, mikä tekee siitä ainutlaatuisen kohteen niille, jotka haluavat tutustua Andien vuoristossa elävään harvinaiseen karhuun.

Mikä on Ähtärin eläinpuiston silmälasikarhu?

Laji
Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus)
Sijainti
Ähtäri, Inhan kylä
Tunnetut karhut
Tao
Erikoisuus
Vaarantunut laji, ei talviunta
  • Ähtäri on Suomen ainoa paikka nähdä silmälasikarhuja.
  • Tao on tuorein asukki, joka tutkii aktiivisesti ympäristöään ja kiipeää puissa.
  • Lajin kanta luonnossa on vähenevä: arviolta 2 500–10 000 yksilöä.
  • Entinen pandatalo toimii nyt karhujen asumuksena.
  • Karhut ovat aktiivisempia ja liikkuvaisempia kuin pandat.
  • Koko populaatio on osa eurooppalaisten eläintarhojen yhteistä suojeluohjelmaa.
Tieto Arvo
Tieteellinen nimi Tremarctos ornatus
Uhanalaisuus Vaarantunut (VU)
Paino 60–200 kg
Pituus noin 180 cm
Elinympäristö Andien trooppinen vuoristo
Talviunta Ei

Ähtärin eläinpuiston silmälasikarhujen historia ja nimet

Eläinpuiston karhutarinate on saanut uuden käänteen pandojen lähdettyä. Isopandat Lumi ja Pyry asuivat Ähtärissä vuodesta 2018 vuoteen 2024, kunnes ne palasivat Kiinaan. Tämän jälkeen entiseen pandataloon päätettiin tuoda silmälasikarhuja osana kansainvälistä suojelutyötä.

Pandatalon muutos karhujen kodiksi

Pandataloa ylläpitää Vieraile ja välitä ry, joka vuokraa tilat eläinpuistolle. Tilat soveltuvat hyvin silmälasikarhuille, sillä ne ovat samankokoisia kuin pandat, mutta aktiivisempia, joten niille tarvitaan enemmän liikkumatilaa. Ylläpito on myös taloudellisesti kevyempää kuin isopandojen hoidossa.

Taon saapuminen Inhaan

Silmälasikarhu Tao saapui Ähtäriin ja pääsi pian ulkoilemaan. Se tutki uteliaasti ympäristöään ja nousi puuhun heti tilaisuuden tullen. Taon saapumisesta kertoneissa lähteissä korostuu sen aktiivinen ja utelias käyttäytyminen.

Lahjoitus suojeluohjelmaan

Silmälasikarhut saapuvat Ähtäriin lahjoituksena, ja eläinpuisto maksaa ainoastaan kuljetuskulut. Tämä järjestely on osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä säilyttää vaarantunut laji.

Kuinka nähdä silmälasikarhu Ähtärin eläinpuistossa?

Sijainti ja saapuminen

Ähtärin eläinpuisto sijaitsee Inhan kylässä Ähtärissä, Keski-Suomessa. Matkustajat saapuvat yleensä autolla tai julkisilla kulkuvälineillä läheisiltä kaupungeista. Alue on tunnettu myös muista luontoretkeilymahdollisuuksistaan, ja matkailijat voivat yhdistää vierailunsa muihin seudun kohteisiin. Saariston Rengastie Pyörällä – Reitti, lautat ja vinkit tarjoaa hyvää harjoitusta pyöräretkeilyyn, jos suunnittelee laajempaa liikuntamatkaa.

Vierailun käytännöt

Koska silmälasikarhut eivät nuku talviunta, ne ovat nähtävissä vuoden ympäri. Tämä tekee niistä poikkeuksellisia karhuja Suomessa, missä muut karhulajit vaipuvat usein talviunille. Karhut ovat päiväaktiivisia, ja paras mahdollisuus havaita niiden liikkeitä on seurata aikatauluja, joissa ne tuodaan ulkoilualueille. Tarkemmat aukioloajat ja lipputiedot kannattaa tarkistaa suoraan eläinpuiston virallisilta sivuilta.

Silmälasikarhujen suojelu ja Ähtärin rooli

Vaarantunut laji Andeilla

Silmälasikarhu elää luonnossa Andien trooppisessa vuoristossa jopa 5 000 metrin korkeudessa. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi, sillä sen kanta on pudonnut 2000-luvun alun lähes 20 000 yksilöstä nykyiseen arvioituun 2 500–10 000 yksilöön. Uhkia ovat elinympäristön katoaminen, sirpaloituminen ja salametsästys.

Ähtärin merkitys Euroopassa

Ähtärin eläinpuisto osallistuu eurooppalaisten eläintarhojen yhteistyöohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää silmälasikarhujen geneettinen monimuotoisuus ja turvata lajin tulevaisuus. Toiveissa on, että puistossa voitaisiin tulevaisuudessa aloittaa myös lisääntymistoiminta sopivien naaraiden kanssa. Suojeluohjelmaan kuuluvat karhut lahjoitetaan puistoon ilman hankintahintaa.

Kanta vähenee uhkaavasti

Silmälasikarhujen lukumäärä luonnossa on laskenut merkittävästi kahdessakymmenessä vuodessa. Elinympäristön häviäminen viljely- ja laidunmaaksi sekä salametsästys uhkaavat edelleen lajin selviytymistä.

Ähtärin eläinpuiston karhujen historia lyhyesti

  1. – Eläinpuisto avataan kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta Ähtärissä.
  2. – Isopandat Lumi ja Pyry saapuvat Suomen itsenäisyyden juhlavuodeksi.
  3. – Pandat palaavat Kiinaan.
  4. Silmälasikarhujen saapuminen aloitetaan osana suojeluohjelmaa; Tao saapuu ensimmäisenä.

Mitä tiedetään varmasti ja missä on epävarmuutta?

Varmaa tietoa
  • Eläinpuistossa asuu tällä hetkellä ainakin silmälasikarhu Tao.
  • Laji on kansainvälisesti luokiteltu vaarantuneeksi.
  • Karhut eivät nuku talviunta ja ovat nähtävissä vuoden ympäri.
  • Karhut ovat osa eurooppalaista suojeluohjelmaa.
Epäselvää tai varmistamatta
  • Muiden suunniteltujen karhujen (kaksi Ranskasta) tarkka saapumisaika.
  • Mahdollisten pentujen syntyminen ja aikataulu.
  • Tarkat päivittäiset aukioloajat ja lipputyypit (tarkistettava erikseen).

Miksi silmälasikarhun suojelu on tärkeää?

Silmälasikarhu on ainoa elossa oleva jäänne eteläamerikkalaisesta lyhytkuonoisesta karhusta. Sen säilyminen on koko ekosysteemin terveyden mittari Andien vuoristoalueilla. Kun laji uhkaa kadota, se kertoo myös laajemmin vuoristometsien tilasta.

Ähtärin rooli tässä työssä on tuoda laji suomalaisten tietoisuuteen ja osallistua käytännön suojelutyöhön. Nähtävillä eläimillä on merkittävä kasvatuksellinen arvo: ne auttavat ymmärtämään, miten uhanalaiset lajit voidaan turvata kansainvälisellä yhteistyöllä.

Asiantuntijoiden kommentit

“Silmälasikarhu Tao saapui puistoon ja pääsi pian ulkoilemaan; se tutki uteliaasti ympäristöään ja kiipesi puuhun.”

Yle Uutiset

“Tilat soveltuvat hyvin, sillä silmälasikarhut ovat samankokoisia kuin pandat ja aktiivisempia.”

Jpnews.fi

Yhteenveto

Ähtärin eläinpuisto toimii nyt suomalaisen luonnonsuojelun etulinjassa tarjoamalla kotinsa vaarantuneelle silmälasikarhulle. Taon saapuminen entiseen pandataloon avaa uuden luvun puiston historiassa ja tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua aktiiviseen andienkarhuun. Vierailijat voivat seurata eläimen arkea vuoden ympäri, ja Kuinka Talvehdittaa Puutarha – Ohjeet Suomen Talveen muistuttaa, että huolehtiminen ja varautuminen ovat tärkeitä niin kotipihalla kuin harvinaisten lajien suojelussa.

Usein kysyttyä silmälasikarhusta Ähtärissä

Onko Ähtärin eläinpuistossa muita karhuja kuin silmälasikarhu?

Eläinpuisto on tunnettu myös muista karhuistaan, kuten ruskeakarhuista. Silmälasikarhu Tao on kuitenkin tällä hetkellä ainoa lajinsa edustaja Suomessa.

Mitä silmälasikarhu syö?

Silmälasikarhut ovat kaikkiruokaisia, mutta niiden ruokavalio painottuu kasviksiin ja hedelmiin. Ne syövät myös hyönteisiä ja pieniä selkärankaisia.

Miksi laji on saanut nimen silmälasikarhu?

Nimi tulee silmien ympärillä olevista vaaleista, lasimaisista kuvioista, jotka muistuttavat silmälaseja. Jokaisella yksilöllä on yksilölliset kuviot.

Voiko silmälasikarhuja nähdä talvella?

Kyllä. Silmälasikarhut eivät nuku talviunta, joten ne ovat nähtävissä vuoden ympäri toisin kuin monet muut karhulajit.

Mistä silmälasikarhu Tao on tullut?

Tao on saapunut Britanniasta osana eurooppalaista suojeluohjelmaa. Suunnitelmissa on, että muita karhuja saapuisi myös Ranskasta.

Miten silmälasikarhu eroaa pandasta?

Silmälasikarhu on samankokoinen mutta aktiivisempi ja liikkuvaisempi kuin isopanda. Se ei ole yhtä riippuvainen bambusta ja on kiipeilytaidoiltaan taitavampi.

Onko Ähtärissä silmälasikarhun pentuja?

Toiveissa on, että tulevaisuudessa Ähtärissä voitaisiin aloittaa lisääntymistoiminta, mutta tällä hetkellä pentuja ei ole.

Mikael Matti Korhonen Aaltonen

Kirjoittajasta

Mikael Matti Korhonen Aaltonen

Toimitus yhdistää nopeat päivitykset selkeisiin taustoittaviin oppaisiin.